Alkuperä, juuret, erilaisuus, kiitollisuus, rakkaus, selviytyminen, elämänpolku – muun muassa tällaisista teemoista koostuu Meron ja Matias Heiron Adoptoidun aakkoset –taideteos. Sisarusten yhdessä tuottama teos on syyskuussa nähtävillä MUKANA!? –taidenäyttelyssä Helsingissä, mutta alun perin se syntyi osaksi Afrikka Suomessa –näyttelyä. Tampereen yliopiston tutkija Anna Rastas otti yhteyttä Meroniin ja pyysi häntä luomaan adoptiota käsittelevän teoksen.

– Veljeni lähti prosessiin mukaan ja ryhdyimme pohtimaan mikä erottaa Suomeen adoptoidun ihmisen muista afrikkalaisista maahan muuttaneista. Vastaus löytyi pian: suomen kielen taito. Useimmiten adoptio tapahtuu lapsuusiässä, ja niin äidinkielikin omaksutaan jo aivan pienenä. Kieli on erittäin tärkeä ja arvokas tekijä integroitumisen ja itseilmaisun kannalta, Meron kertoo.

Kieltä pohtiessa sisarukset päätyivät hyödyntämään teoksessaan aakkosia, joiden pohjalta muodostui tekstikollaasi sekä kirja. Jokainen kirjain käsittelee erilaisia ajatuksia: miltä tuntuu olla adoptoitu, millaisia asioita adoptio tuo mukaan, miten adoptoitu kokee adoption omassa elämässään? Teokseen tahdottiin mukaan myös muiden adoptoitujen ajatuksia.

– Emme tahtoneet koota kollaasia ainoastaan omien kokemustemme pohjalta, vaan keräsimme vastauksia myös muutamilta muilta adoptoidulta ihmiseltä. Niitä yhdistellen ryhdyimme sitten muodostamaan aakkosista kokonaisuutta. Aika nopeasti ajatukset löysivät omat kirjaimensa, Meron muistelee.

Meronin mukaan kirjaimet sisältävät niin pieniä kuin suuriakin asioita, joita adoptoidut kokevat ja ovat kokeneet elämänsä aikana. Niistä heijastuu elämän vahvoja ja rehellisiä tunteita niitä yhtään kaunistelematta: iloa ja surua, rohkeutta ja vahvuutta. Teoksen tarkoituksena onkin valottaa ihmisille adoptoitujen kokemusmaailmaa, mutta samalla herättää keskustelua suomalaisuudesta.

– Vaikka teos olikin alun perin osa Afrikka Suomessa –näyttelyä, tarjoaa se myös laajemman näkökulman aiheeseen: kaikki adoptoidut voivat kokea samoja tunteita. Teoksen tarkoitus on myös laittaa pohtimaan, että mikä on erilaista, kun olemme kaikki kuitenkin yksilöitä? Sanomamme on, että suomalaiseen kulttuuriin pitäisi mahtua monenlaista suomalaisuutta.

Meron kannustaakin kiinnittämään huomiota tapaan, jolla suomalaisuudesta puhutaan. Hänen mukaansa esimerkiksi vanhempien puhe vaikuttaa suoraan lapsen maailmaan, käyttäytymiseen ja suhtautumistapoihin.

– Jos me aikuiset lokeroimme ihmisiä, myös lapsi oppii siihen. Tärkeää olisikin ihmisen ulkonäön tai alkuperän sijaan antaa arvoa hänen ja ajatuksilleen ja teoilleen, puhua ihmisistä ihmisinä. Juuri tähän toivon Adoptoidun aakkosten ohjaavan ihmisiä ja heidän ajatuksiaan.
Adoptoidun aakkoset nähtävillä 3.9.-1.10. MUKANA!? –taidenäyttelyssä Annantalolla, Helsingissä.

 

Kuva: Pixabay